Tynnärlampi

Tynnärlampi sijaitsee Kiskon kunnassa Kurkelan kylässä lähellä Suomusjärven kunnan rajaa. Espoosta linnuntietä matkaa tulee 75 km, Saloon on matkaa n. 35 km. Koordinaatit ovat N60° 17,866' ja E23° 35,946' (WGS 84). Tynnärlampi on syvä ja nimestään huolimatta määritelmän mukaan järvi, sillä siihen laskee vesi korkeammalla olevista Heinälammesta sekä Kannikkajärvestä. Tynnärlammesta vesi laskee eteenpäin alemmalla sijaitsevaan Ruonajärveen. Tynnärlampi on kuitenkin kooltaan varsin pieni, runsas kilometri halkaisijaltaan. Luultavasti tästä pienestä koosta johtuen on lampi-nimityskin tullut. Tynnärlammen vesimäärä on kuitenkin kohtuullinen, sillä syvimmältä kohdaltaan Tynnärlampi on yli 15 metriä syvä. Tynnärlampi on korkeammalla kuin suurin osa lähistön vesistöstä, joten alueen maatalous ei ole päässyt Tynnärlampea rehevöittämään. Tynnärlampi onkin erittäin puhdasvetinen.

Viime vuosisadan alkupuolella Tynnärlammen poikki kulki talvella tukkireitti. Tältä ajalta on vieläkin kartastoissa näkyvä paikannimi Hepopierusahde - kun hevoset olivat saaneet vedettyä raskaat tukit mäen päälle, oli aika helpotukselle.

1960-luvun loppupuolella alueen keskeiset maanomistajat myivät suuren osan rantatonteista Tynnärlammen ympäriltä, jolloin nykyisen laajuinen mökkiasutus sai alkunsa. Tynnärlammen ympärillä on tällä hetkellä 18 rakennettua mökkitonttia. 1970-luvun lopulla alueelle tuli sähkö- ja puhelinlinjat.

Kisko

Kiskon kunta sijaitsee 25 km kaakkoon Salosta. Fiskarsiin on matkaa linnuntietä 14 km. Kunnan keskus on tien 186 (Salo-Inkoo) varrella. Asukkaita on 2000 ja pinta-alaa 283 km².

Kiskon asutuksen juuret ulottuvat kivikauden ajalle, 4000 - 3000 vuotta eKr. Itse Kisko-nimi mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1300-luvulla. Kiskon kunnassa toimi suomen ensimmäinen kuparikaivos, Orijärven kaivos "Fiskarsin takamailla" vuosina 1757 - 1957. Alkuun kupari rahdattiin Ruotsiin jalostettavaksi. Tukholmalaisen porvarin Björkmanin ostettua Orijärven kaivoksen Suomeen rakennettiin oma kuparinjalostusketju. Malmi vietiin ensin Orijärven kaivoksesta Kosken ja Kärkelän sulattoihin, josta edelleen Antskogin survin- ja rikastuslaitokseen ja lopuksi Fiskarsin kasarrus- ja vasaralaitokseen. Lopputuote, muokkaamaton kupari, myytiin ulkomaille tai jatkojalostettiin Fiskarsin omissa manufaktuuripajoissa. Kärkelän sulatto on hyvin lähellä Tynnärlampea, mutta kuitenkin Karjalohjan puolella. Orijärven kuparin kuljetus ruukeilta Fiskarsiin johtivat Suomen ensimmäisten sulkujen rakentamiseen Antskogiin ja Koskelle 1824 ja 1826. Toiminta oli laajimmillaan von Julinin suvun aikana 1800-luvulla. Fiskars oli aikanaan Suomen suurin yritys.

Orijärven kaivos hiljeni malmin ehtyessä 1800-luvun lopulla. Kaivos vaihtoi monta kertaa omistajaa, mutta taloudelliset tulokset jäivät laihoiksi. Orijärven viimeinen kukoistus alkoi, kun Outokumpu Oy osti kaivoksen ruotsalaisilta vuonna 1945. Orijärven kannattavuutta parannettiin ottamalla malmista talteen myös sinkki ja lyijy. Orijärven kaivostoiminta päättyi 1957. Kunnan kaivoshistoriasta johtuen kunnan vaakunassa on kaksi vuorihakkua ristikkäin. Nykyään Orijärven kaivoksen louhoksella harrastetaan ympärivuotista sukellustoimintaa.